Näsinmäen hautausmaa
taustaa
Kristinuskon saapuessa Suomeen, sen mukana tuli myös uusi hautaustapa. Kuolleita alettiin haudata kirkkojen ympärille ja kirkkojen lattioiden alle. Näin myös Porvoossa tuomiokirkon alueelle. Alue oli kuitenkin ahdas, kivinen ja jyrkkä eikä näin ollen ollenkaan soveltunut tarkoitukseen. Filosofian maisteri Göran Selén toteaakin kirjasessa "Näsinmäen hautausmaa 200 vuotta"
"Kirkonmäellä oli hyvin niukasti multaa, ja joskus kevättulvat huuhtoivat mullan pois arkkujen ympäriltä, jolloin kuolleiden luut kelluivat alapuolella oleville kaduille, jossa koirat ja siat raahasivat niitä pitkin katuja. Tilanne oli varsin karmea."
Oli siis varsin perusteltua, että Porvooseen 1789 perustettiin uusi hautausmaa, Näsinmäen hautausmaa, yksi Suomen vanhimmista hautausmaista, joka on rakennettu erillään kirkkorakennuksesta.
Hautausmaata on historiansa aikana laajennettu monta kertaa (1868, 1894, 1927, 1939, 1958 ja 2006) ja käsittää tänään noin 12,8 ha rakennettua hautausmaata. Hautausmaaympäristön kokonaispinta-ala on noin 29,4 ha.
Viimeisin laajennuskohde käsitti tunnustuksettoman hautausmaa-alueen
rakentamisen, pienen n.530 m2 alueen, mikä toteutettiin yhteistyössä Loviisan, Myrskylän, Askolan, Pornaisten, Liljendalin, Lapinjärven ja Pernajan seurakuntien ja seurakuntayhtymien kanssa.
Uusin laajennushanke on suunnittelutasolla käynnistynyt 2008 käsittäen n. 3,8 ha. Hankkeen edistymistä voi lähemmin seurata kohdassa Hautausmaan laajennushanke
henkilöstö
Näsinmäen hautausmaan henkilöstövahvuuteen kuuluu yhdeksän henkilöä ympärivuotisesti sekä neljä henkilöä sivutoimisessa lauantaityössä. Kesäkaudeksi hautausmaan hoitotehtäviin palkataan yhteensä noin 30 henkilöä huolehtimaan hautausmaan yleishoidosta ja hoitoonotetuista haudoista. Hautausmaa on perinteisesti koululaisten suosima kesätyöpaikka. Koululaisia ja opiskelijoita palkataan kesäkaudeksi hautausmaalle kymmenkunta.
Hautausmaan ohjesääntö
Hautausmaan muistomerkkiohje
Päivitetty 15.4.2011
|
