Porvoon tuomiokirkko

Kirkkotori 1, puh. (019) 6611 250            Kartta

avoinna yleisölle

Touko-syyskuussa tuomiokirkko on avoinna yleisölle maanantaista perjantaihin klo 10-18, lauantaisin klo 10-14, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 14-17.

Loka-huhtikuussa tuomiokirkko on tavallisesti avoinna tiistaista lauantaihin klo 10-14 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 14-16.

Tuomiokirkossa käy vuodessa yli 200 000 vierailijaa.

varaukset

Kirkko varataan kirkollisia toimituksia varten kirkkoherranvirastosta. Tuomiokirkossa on tilaa 750 henkilölle. 

historiaa 

Porvoon tuomiokirkon historia juontaa 1200-luvulle saakka.  Tuolloin Porvoo oli vielä vähäpätöinen kauppapaikka, eikä sillä ollut edes kaupunkioikeuksia. Siitä huolimatta Porvooseen rakennettiin jo 1200- 1300-luvun vaihteessa kivikirkko. Kaupungin kasvaessa tuli myös kirkon laajentaminen ajankohtaiseksi. Vuosina 1414- 1418 Porvoon tuomiokirkon rakentamistyöt saatiin vihdoin  päätökseensä. Rakennusmestarina tässä jättiläismäisessä urakassa toimi maineikas rostockilainen Carsten Nubuhr.

Vuonna 1723 Porvoon tuomiokirkosta tuli piispankirkko, kun piispanistuin siirrettiin Viipurista  suuren Pohjan sodan jälkeen Porvooseen. Historiansa varrella kirkko on kokenut kovia. Se on palanut vuosina 1508, 1571, 1590 ja 1708. Jatkosodan aikana v. 1941 kirkkoon osui  lentopommi. Viimeisin tulipalo sattui 29.5.2006, kun kirkko joutui tuhopolton kohteeksi. Vuosina 2006-2008  vauriot korjattiin, ja 30.11.2008 kirkko otettiin uudelleen käyttöön.

Porvoon tuomiokirkko on porvoolaisille tärkeä, mutta se on kansallisestikin merkittävä. Sitä voidaan hyvin verrata esim. Turun tuomiokirkkoon. Jos Porvoon tuomiokirkon seinät osaisivat puhua, ne voisivat kertoa kaikkia suomalaisia koskettavista historian hetkistä. Porvoon valtiopäivillä 1809 ratkaistiin Suomen valtiollinen historia ainakin vuosisadaksi eteenpäin. Suomi liitettiin Venäjän yhteyteen, mutta se sai autonomian, ja Venäjän keisari Aleksanteri I lausui tuolloin  kuuluisat - ja kiistellytkin - sanansa, joilla Suomi "kohotettiin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon". Tästä alkoi kehitys kohti nykyaikaista demokraattista valtiota.

Porvoo on tunnettu myös  kirkkojen välisistä suhteista. Vuonna 1992 Porvoon tuomiokirkossa allekirjoitettiin ns. Porvoon julkilausuma, joka lähensi luterilaisia ja anglikaaneja merkittävästi toisiinsa. Tämän tapahtuman johdosta tuomiokirkkomme ja Porvoo-nimi tunnetaan laajalti eri puolilla maailmaa. Se on kirkkojen välisten ekumeenisten pyrkimysten, yhteyden symboli.

Porvoon tuomiokirkko palvelee sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä

Se on Porvoon suomalaisen seurakunnan keskeisin jumalanpalveluspaikka ja samalla tuomiokirkkoseurakunnan ( Borgå svenska domkyrkoförsamling) ja Porvoon hiippakunnan ( Borgå stift) pääkirkko. Kirkkoon kokoonnutaan jumalanpalveluksiin, konsertteihin ja kirkollisiin toimituksiin. Erityisen suosittu tuomiokirkko on vihkikirkkona. Yksinomaan matkailijoita käy vuosittain yli 200000.

Kun tuomiokirkko aikoinaan rakennettiin, olimme jo osa Eurooppaa ja sen kristillistä kulttuuria. Porvoon julkilausuman johdosta järjestetyssä juhlajumalanpalveluksessa  todettiin, että kirkon tehtävä on "todistaa Kristuksessa avautuvasta yhteydestä, joka voittaa kaikki kansalliset siteet ja rajat".  Porvoon tuomiokirkon holvien alla voi tavan takaa kokea jotain tästä juhlasaarnassa esiin nostetusta yhteydestä. Siellä voi kokea henkistä yhteyttä rikkaaseen eurooppalaiseen menneisyyteen. Mutta myös  yhteyttä  ihmisiin, jotka täällä muinoin elivät. Ja - mikä on yhtä tärkeää - yhteyttä niiden ihmisten kesken, jotka edelleen tulevat tänne maailman eri kolkilta hiljentymään ja rukoilemaan.