logo

Näsinmäen siunauskappeli

Siunauskappelin historiaa

Näsinmäen kappeli

Siunauskappelia hautausmaalle alettiin toivoa 1800-luvun lopulla, jotta siunaukset voitaisiin toimittaa ”sääolosuhteista huolimatta”. Korostettiin, että hautajaisissa saatettiin joutua vaikeankin vilustumisen uhriksi, ja sanottiin, että useat henkilöt jopa olivat joutuneet liian aikaiseen hautaan juuri siksi. ”Hautaustoimitus ulkona kylmässä ja viimassa, jossa seisotaan lumikinoksissa haudan äärellä usein tuntikausia, saattaa terveimmällekin ihmisille koitua sairaudeksi ja kuolemaksi”, kirjoitettiin paikallislehdessä Borgåbladetissa.

Asiasta käytiin kuitenkin kova kädenvääntö. Moni seurakunnan päättäjä katsoi, että kappelin rakentamiseen ei ollut varaa. Tilanne sai kuitenkin uuden käänteen, kun kauppaneuvos Johannes Askolin ja kauppias Oskar Simolin syksyllä 1906 henkilökohtaisesti lupasivat kustantaa siunauskappelin rakentamisen ja lahjoittaa sen seurakunnalle.

Seurakunnan säästeliäät päättäjät eivät voineet kieltäytyä tarjouksesta, ja rakennustyö pääsi käyntiin toukokuussa 1907. Kappeli rakennettiin lahjoittajien ja arkkitehdin toivomusten mukaisesti silloisen ruumiinavausrakennuksen paikalle.

Piispa Herman Råbergh vihki siunauskappelin käyttöön 13. lokakuuta 1907. Läsnä oli tuhatpäinen yleisö, mutta vain pieni osa mahtui sisälle kappeliin, jossa oli tilaa noin 120 henkilölle. Näsinmäen hautausmaalle saatiin näin ollen kappeli 118 vuotta hautausmaan perustamisen jälkeen.

Vuonna 1907 rakennettua siunauskappelia on peruskorjattu ja ehostettu moneen kertaan. Vuoden 1932 peruskorjauksessa kappeli muuttui sekä ulko- että sisäpuolelta. Vuosina 1968-69 kappeli varustettiin kahdeksan-äänikertaisilla uruilla ja pohjakerrokseen rakennettiin hautausvieraille odotustilat sekä siihen aikaan ajanmukaiset vainajien säilytystilat. Pohjakerroksen odotustila muutettiin vainajien säilytystiloiksi 1990-luvun alussa.

FAKTA
Rakennusvuosi: 1907, vihitty käyttöön 13.10.1907
Lahjoittajat: Kauppaneuvos Johannes Askolin ja Kauppias Oskar Simolin
Suunnittelija: Arkkitehtuuriprofessori Gustaf Nyström
Rakentaja: Fredrik Wilhelm Berglöf
Urut: Urkurakentamo Veikko Virtanen

sivun alkuun